LAST DAY

August 25, 2016

Viimeinen lomapäivä täällä Haniassa on nyt käynnistynyt. Huone luovutettiin kahdeltatoista ja koko kahden viikon aikainen elämä on nyt pakattu laukkuihin. Olo on yhtä aikaa haikea ja odottava. On kiva päästä kotiin, mutta kyllähän tällaisesta säästä voisi nauttia aina. Koko loman olen seurannut kännystä myös Suomen säätä ja nyt mietinkin, että miten paljon puen vaatetta koneeseen päälle että tarkenen astua lentokentältä ulos yöllä viiden aikaan. Siihen päälle vielä viluinen olo huonosti nukutun yön jälkeen niin harkitsenkin tässä kahden huivin pakkaamista käsimatkatavaroihin.

Reissu on ollut ehdottomasti onnistunut. Olen saanut levättyä ja nauttinut olostani. Ainut stressinaihe reissussa on ollut ruskettuminen. Mua on aina ärsyttänyt se, että rusketun niin hitaasti ja niin vähän. Eli huolet on olleet vähissä tällä reissulla kun on löytynyt aikaa pohtia niinkin turhaa asiaa kuin ruskettumisen määrää!

Lopputulos onneksi on kuitenkin se, että vähän vähemmän chicken kinttu täällä kirjoittelee tätä postausta poolin reunalla.

Netti takkuaa taas ja se onkin se syy miksi en ole niin hirveästi postauksia loman aikana tehnyt. Nyt olen vähintään kymmenen kertaa koittanut ladata yhtä kuvaa tähän postaukseen, mutta se ei vaan onnistu. Jos siis tässä postauksessa ei ole kuvaa niin lisään sen sitten huomenna kotona, mutta julkaisen tämän nyt kuitenkin.

Ajattelin lähteä käymään vielä vikan kerran Hanian keskustassakin, koska tässä on hyvin aikaa. Meidän lento Suomeen lähtee vasta yöllä yhden aikaan. Niin ja tässä hotellin lähellä on sellainen paikka, jossa on paljon pieniä ja söpöjä kissoja. Käydään varmaan niitä vielä ruokkimassa.

Nyt pistän koneen kiinni ja toivotan teille kaikille ihanaa torstaita!♥ 

XX Reetta

#FIRSTSEVENJOBS

August 21, 2016

Kuluneen viikon aikana facen seinä on täyttynyt ihmisten #firstsevenjobs päivityksistä. Niitä on ollut mielenkiintoista lukea ja siksi ajattelin tehdä omankin version näin postauksen muodossa.
Kun aloin luonnostelemaan tätä postausta tajusin hyvin nopeasti, että olen ollut niin pitkissä työsuhteissa, etten ole ehtinyt olemaan seitsemän eri työnantajan palveluksessa. Halusin silti päästä muistelemaan työhistoriaani ja niinpä se olisi nyt kokonaisuudessaan tässä:

Salon Seudun Sanomien nuortensivulle lähettelin runoja ja piirrustuksia jo ala-aste ikäisenä. Osa päätyi julkaisuun asti ja siitä maksettiin pieni rahallinen korvaus.
Seuraava askel oli se, että aloin yläasteella tehdä nuortensivulle pieniä juttuja ystäväni kanssa. Haastateltavista otimme kuvat myös itse. Myöhemmin mulle tarjottiin vetovastuuta koko nuortensivusta, mutta se tuntui liian isolle vastuulle ja jättäydyin nuortensivun teosta kokonaan pois. Muistaakseni olin tuolloin lukion toisella.

McDonald'sin synttärityttönä vietin yhden kesän ja ensimmäinen lukiovuoden ajan kävin koulun ohella pitämässä lapsille synttäreitä.

Synttärityttönä olo väistyi kun rupesin ihan normaaliksi mäkkärin työntekijäksi. Eniten olin kassalla, mutta välillä pääsin myös keittiöön. Mäkkärin kirjoilla olin kaikkiaan yli viisi vuotta. Työ ei todellakaan ollut mitään helpoimmasta päästä. Asiakkaiden silmissä olit usein roskasakkia ja palkka oli todella paska. Mutta hyvällä porukalla töissä oli kuitenkin usein hauskaa.

Koska Salo ja Nokia olivat joskus number one juttu niin päädyin viettämään osan välivuodesta (jolla muuten olen edelleen) Nokian tehtaalle. Hermot mäkkärin isompiin pomoihin paloi siinä määrin täysin, että otin ja lähdin. Viihdyin Nokialla ihan älyttömän hyvin, koska pidin työtä helpoimpana ikinä. En tiedä, että miten siinä niin kävi, mutta koonnan lisäksi työskentelin myös vuorohuoltomiehenä. Vedin vuoroja jopa yksin ja korjasin testereitä ja ruuvipönttöjä. Ja kyllä, mulla oli jo silloin todella pitkät rakennekynnet! :D

Mäkkärin ja Noksulle siirtymisen välivaiheessa työskentelin myös puolisen vuotta Salon Onnelan narikassa. Mun piti vaan mennä auttamaan yhdeksi illaksi, mutta jäin sitten vähän pidemmäksikin aikaa.

Kun Noksulla alkoi asiat muuttua vähemmän ihmisystävälliseksi niin ahdistuin. Ekan kerran elämässäni itkin, että en halua mennä töihin. Koitin etsiä uutta työtä ja annoin koulupaikkani jollekin sellaiselle joka oikeasti sinne kouluun halusi. Noksulla ehdin olemaan reilut kaksi vuotta ja sitten keksin pakokeinoksi sieltä pääsyyn jotain todella näppärää: rupean yrittäjäksi.

Noksulla olon ohella kävin Bio Sculpturen kynsiteknikko koulutuksen. Tarkoituksena oli harjoitella kynsien tekoa Nokian ohella, mutta käytyäni keskellä yötä sairaalanmäessä itkemässä yhden hirveän esimiehen käytöstä niin päätin lähteä. Ensin vietin saamani sairasloman ja siltä palattuani kerroin irtisanovani itseni.

Olin 21 ja päätin onnistua.
Alkuni yrittäjänä ei todellakaan sujunut mitenkään ruusuisesti. Liike, jossa olin vuokratuolipaikalla osoittautui kamalaksi ja niinpä päätin laittaa oman liikkeen pystyyn. Läheiset olivat suht kauhuissaan, mutta itse en osannut onneksi olla. Ja niin aukesi Cecil, joka on työpaikkani edelleen.

Toinen työpaikka kauneudenalaan liittyen mulla on Helsingissä, Bio Sculpture Helsinki liikkeessä. Aloitin siellä viikoittaisen työskentelyn ripsien parissa vuoden 2015 kesän alussa ja olen osa liikkeen työtiimiä edelleen.

Ja sitten on tämä blogilapsonen, jota en vaan osaa ajatella työksi jotenkaan ollenkaan. Verottajan papereissa se kuitenkin oli virallisesti sivutyöni reilun vuoden portaalissa olon ajan ja nyt se on osa toiminimeäni. Mutta silti haluan ajatella, että tämä on harrastus, koska oman firman pyörittämisen vuoksi en pysty tekemään tätä blogia niin täysillä mitä haluaisin. Haaveilen kuitenkin siitä, että vuorokauteeni ilmestyisi enemmän tunteja ja pystyisin panostamaan blogiini enemmän. Ja eihän sitä tiedä, vaikka ne haaveet joskus muuttuisivat todeksi, siksi niitä haaveita onkin hyvä olla olemassa.♥ 

Tulipahan kirjoitettua oikein kunnon tarina, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti.
Millaisia töitä teillä on ollut? Entä mikä olisi teidä unelmaduuni?

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!♥ 

XX Reetta 


 Kuva: Mari Hietala / MARI H.
»
Instagram @Reetta_e





Layout by Julia E / Header by Mari H.

Powered by Blogger.